Ruokavirastossa opittiin elintarviketurvallisuudesta

Suomen liikemiesyhdistyksen marraskuun kuukausikokous järjestettiin 11.11.2019 Ruokaviraston tiloissa Helsingin Viikissä. Tilaisuuteen osallistui 29 yhdistyksen jäsentä, tapahtuman aiheena oli ”Elintarviketurvallisuus osana kokonaisturvallisuutta”.

Ruokaviraston toiminta

Selvitysmies Matti Aho esitteli tilaisuuden aluksi Ruokaviraston toimintaa. Ruokavirasto perustettiin vuoden 2019 alusta, jolloin Evira, Maaseutuvirasto ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskuksesta yhdistyivät.

Ruokaviraston läheiset valtiolliset yhteistyökumppanit ovat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (Syke).

Ruokavirastossa työskentelee n. 1000 henkilöä, joista n. 300 hlöä hallinnoi maataloustukia ja runsaat 600 toimii turvallisuuspuolella. Seinäjoki toimii vuoden alusta viraston päätoimipaikkana. Valtakunnallisesti n. 2500 henkilöä työskentelee elintarviketurvallisuuden parissa, n. 1200 valtiolla ja runsaat 1200 aluehallinto- sekä kuntasektorilla.

Toimeenpanotehtävistä vastaavat tällä hetkellä 62 kunnallista ympäristöterveydenhuollon yksikköä. Maakuntauudistuksen jälkeen 18 yksikköä (1.1.2021 alkaen).

Elintarvikehuoltovarmuus ja elintarviketurvallisuus

Matti Aho esitteli myös vastuullisuustyötä sekä ravinto- ja ravitsemusneuvottelukunnan toimintaa.

Elintarvikehuoltovarmuus koostuu elintarviketurvallisuudesta ja eläintauti- sekä kasvintorjunnasta, joilla turvataan elintarvikkeiden alkutuotanto ja kuluttajien terveys.

Elintarviketurvallisuuden perustana ovat EU-tason lainsäädäntö ja riskiperusteinen kansallinen valvonta sekä omavalvonta.

Elintarvikkeen tai tuotantopanosten kemiallinen tai mikrobiologinen saastuminen tuotantoketjun eri vaiheissa sekä eläinlääkejäämät ja kemialliset jäämät vaikuttavat elintarvikkeiden turvallisuuteen.

Käsittelyvirheet, kuten liian pitkät säilytysajat, liian lämmin säilytys, puutteellinen vakuumipakkaus voivat taas johtaa ruokamyrkytykseen. Bakteerit ja virukset voivat myös saastuttaa juomaveden ja johtaa vesivälitteisiin epidemioihin.

Elintarviketurvallisuuden valvonnan periaatteiden modernisointi:

Aiemman VIRANOMAINEN TEKEE sijasta on siirrytty —> YRITYS TEKEE (omavalvonta),

RISKIEN VALVONNSTA (CONTROL) à RISKIEN HALLINTAAN (IN CONTROL)

Eläintautivarautumisessa sovelletaan kansainvälisiä seuranta- ja valvontaohjelmia: OIE (maailman eläintautijärjestö) ja EU valvoo harmonisoitua lainsäädäntöä.

Tautien nopea jäljittäminen on tärkeää ja leviämisen estämisessä sovelletaan riskiperusteista kansallista valvontaa.

EU:lla on käytössä TRACES-jäljitettävyysjärjestelmä, joka on laajenemassa eläintautien ja tuonnin lisäksi myös kasvitauteihin ja vientiin.

Eläintautivarautuminen ja bioturvallisuus eläinten hoidossa on sitä, että eläinsuojassa vaihdetaan vaatteet. Eläimiä ei pidetä ulkona tai eristetään kaksinkertaisella aidalla, eikä sioille syötetä kontrolloimatonta ruokajätettä.

One Health on tiedostanut että; prevention (profylaksia) on halvempi kuin cure (hoito).

Elintarvikkeiden takaisinvedot kaupoista toimii kun jäljitettävyysketju on kunnossa ja tuotantoketjut lyhyitä, työ tehdään jo kaupassa ennen kuin tuote kuluttajalle.

Elintarvikeketjun rikollisuus on yleistynyt ja petokselliseen toimintaan motivoivia tekijöitä nykypäivänä ovat. Suuret taloudelliset hyödyt, pieni kiinnijäämisriski (vrt. huumausainerikokset), lievät rangaistukset (vrt. huumausainerikokset) ja erityisesti valtioiden rajat ylittävän viranomaisyhteistyön vähäisyys

Tuontielintarvikkeiden osuus kulutuksesta kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Organisoitunut rikollisuus mukana, jopa sijoittavat toimintojaan pienimmän kiinnijäämisriskin maihin.

Mäntyankeroinen ja Aasian runkojäärä mainittiin esimerkkeinä kasvintuhoojista, joita vastustetaan syynäämällä kaikki tuontipuutavara viranomaisten toimesta.

Oikein toimivien yrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää kuten tasapuolisen kilpailun edistäminen, viranomaisyhteistyö onkin tiivistynyt kansallisesti ja kansainvälisesti. Ruokavirasto on osaltaan mukana harmaan talouden torjunnan viranomaisyhteistyössä.

Tilaisuuden lopuksi käytiin mielenkiintoinen keskustelu elintarviketurvallisuuden kriisitilanteista, joita luo esim. lintuinfluenssa ja sikainfluenssa A virus H1 JA H3.

Palautekyselyssä illan aihe koettiin mielenkiintoisena sekä antoisana ja jäsenistö toivoi jatkossakin monipuolisia eri alueiden esittelyjä.

facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail